Ensimmäisen kerran siis päästiin tänään agilitaamaan Åken kanssa! Taukoa tuli vissiin kuutisen viikkoa! Eka treenit meni rimat maassa. No huh huh meneehän se lujaa, kun ei edes tarvi hypätä välillä. Mutta vanha kettuhan se on ja kuin viini, paranee vain vanhetessaan=) Kivaa oli ei voi muuta sanoa!! Ja tämä kivaa sisältää vain ilon mennä ja harrastaa! Pääsin kokeilemaan myös ystävän bortsua ja sekin oli kivaa=) Vain hyvin erilaista kuin tiejyrän kanssa=)
Höyryllä lepo jatkuu! Täytynee muistaa,että sääli on sairautta tässä tilanteessa. Mutta ei voi mitään, välillä säälittää kun ei oikeen mitään voi tehdä ja virtaa olis kuin pienessä kylässä!! Onneksi koira vaikuttaa iloiselta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti