Noh kennelyskähän se meilleki iski=( Turun reissun jälkeen ehdittiin yhdet ohjatut käydä ja sit sairastuttiin. Ne treenit meni ihan persiilleen. Olin käynyt hetsaileen Höyryä kepeille useampana päivänä. Treeneissä se meni kyllä niin lujaa korvat kiinni, ettei edes vastakäännös saanut suuntaa muuttumaan:D Ja minäkin olin jotensaki ruosteessa... No ei aina voi onnistua!!
Sit iski yskä ja pitkä tauko. Sen aikaa treenailtiin temppuja kotona. Peruuttamista, takaperin pujottelua ja takajalkojen nostamista portaalle. Kaikki jäi tyylilleni uskollisesti kesken=) Höyry oppi pidemmälle temppuja kuin Åke! On ne kyllä niin erilaisia, toinen funtsii ja tekee rauhallisesti kun toinen heiluu ja häärää!
Eka kunnon metsälenkki yskän jälkeen ja Åkelle käy silmähaveri. Eiku lääkäriin. Kilpajuoksu+ nokkapokka metsässä ja H:n hammas oli käynyt Åken alaluomen sisäpuolella. Antibiootit+ tipat saatiin. Voivottelin sit Åken onnetonta kipukierrettä lääkärille (oltiin eri lääkärillä kuin yleensä). Lekuri oli kattonut vanhoja tietojamme, magneettikuvauksia, infarktia yms.. Kokeili polven, jota viime reissulla kivun syyksi epäiltiin. Ei polvessa mitään vikaa hänen mielestään. Sit vaan totes, että hänen mielestään kyseeseen voisi tulla neurologiset kivut infarktin pohjalta. Siinäkun kivut on yleensä epämääräisiä ja ne voisi hoitaa kipulääkekombinaatiolla!
Voi, että kuulosti järkevältä! Olen kokoajan epäillyt, että se on syy.. Olin niin helpottunut, MUN KOIRALLA ON NEUROLOGISIA KIPUJA. Sehän tarkoittaa, etten olekaan hullu!! Kuinka ihminen voi olla onnellinen moisesta asiasta?!?!? Mut kahden vuoden epämääräinen piina tuntui heti loppuneen. Ja uskokaa tai älkää Åkekin on iloisempi, kun en kyttää sitä kokoajan!
tiistai 21. helmikuuta 2012
Turkusen reissu
Oli niin antoisa kuin osasin odottaakin. Hienoja treenejä, upeeta eksaktia tietoa ja paljon mietittävää jäi käteen hyvässä seurassa.
Höyry toimi kivasti ja koutsin neuvot toimivat niin hyvin kuin muistelinkin. Muutama vuosi takaperin koin kyllä sellaisen ahaa elämyksen Janitan kurssilla, että oksat pois ja pala latvaa. Hienoa oli, että sain paljon ymmärrystä Höyryn suhteen. Nyt tajuan paremmin, kuinka erilaisia ne Åken kanssa ovat ja hyvä niin!
Radat olivat tekniikka painotteisia ja nehän ovat minun intohimo=) Treenilaistalle nousivat niisto (ei vissiin ole opeteltu koskaan alkeita siitä), keppikulmat sekä MINULLE erityisesti puolivalssi! Keppikulmat on aika heikot H:lla, koska paineistui niistä aikalailla jossain vaiheessa. Noh nyt kestää paremmin. Muistettava on, että ohjausvalinnat kepeillä tulisi tehdä ennen viimeisiä keppejä, koska virheen mahdollisuus kasvaa loppua kohden. Puolivalssissa pyörin kuin puolukka jossain. Se ei kyllä koskaan ole kuulunut minun ohjaus valikoimaan, mut toimi sekin=)
Myös reittivalintoihin saatiin hyviä vinkkejä ja kaikenkaikkiaan liukkaampaan liikkumiseen. Hyvin sanottu "piirrä mennessäsi koiran reittiä elä niinkään ajattele esteitä!". Vaihtoehtoista reittiä radalla voisi valita koiran luontaisen hyppysuunnan, lyhimmän matkan seuraavalle esteelle ja radan jatkumisen suunnan mukaan.
Eniten jäi mietityttämään "rastin" siirto... Eli esim. koiraa lähetettäessä takaakiertoon siirretään ponnistuspaikkaa (=rastia), jotta koira saa paremman hyppylinjan?!?!? Toimi sairaan hyvin ja tuntui omalta ohjaukselta. Ei tarvi hidastaa koiraa ollenkaan! Vieläkin funtsin tota, koska poikkeaa aika paljon normiohjauksestamme!
Sit sieltä tuli kivasti faktaa! Olen yrittänyt opettaa Höyryä menemään suoraa pussin jälkeen, hikihatussa. No ei kuulemma kannata vaivautua, se kääntyminen vasten ohjaajaa on ominaisuus! Kuulemma 95% koirista kääntyy katsomaan ohjaajaa heti pussista tullessa. No tästä tajusin, että Åke taisi kuulua siihen 5 %:iin kun meni niinkauan suoraa ku esteitä riitti:DD Persjättö kääntää max 90 astetta, kiva tietää=) Ja ohjatessa tulisi muistaa, että alakroppa on tärkein ei niinkään kädet... Höyry meni hypyn takaakiertoon ilman käsiohjausta ongelmitta... voisko nuo holtittomat kädet teipata takin sisään treenien ajaksi!!
Kyllä siis kannatti, vaikka matkaa tuli 1500 kilometriä kolmeen päivään.
Höyry toimi kivasti ja koutsin neuvot toimivat niin hyvin kuin muistelinkin. Muutama vuosi takaperin koin kyllä sellaisen ahaa elämyksen Janitan kurssilla, että oksat pois ja pala latvaa. Hienoa oli, että sain paljon ymmärrystä Höyryn suhteen. Nyt tajuan paremmin, kuinka erilaisia ne Åken kanssa ovat ja hyvä niin!
Radat olivat tekniikka painotteisia ja nehän ovat minun intohimo=) Treenilaistalle nousivat niisto (ei vissiin ole opeteltu koskaan alkeita siitä), keppikulmat sekä MINULLE erityisesti puolivalssi! Keppikulmat on aika heikot H:lla, koska paineistui niistä aikalailla jossain vaiheessa. Noh nyt kestää paremmin. Muistettava on, että ohjausvalinnat kepeillä tulisi tehdä ennen viimeisiä keppejä, koska virheen mahdollisuus kasvaa loppua kohden. Puolivalssissa pyörin kuin puolukka jossain. Se ei kyllä koskaan ole kuulunut minun ohjaus valikoimaan, mut toimi sekin=)
Myös reittivalintoihin saatiin hyviä vinkkejä ja kaikenkaikkiaan liukkaampaan liikkumiseen. Hyvin sanottu "piirrä mennessäsi koiran reittiä elä niinkään ajattele esteitä!". Vaihtoehtoista reittiä radalla voisi valita koiran luontaisen hyppysuunnan, lyhimmän matkan seuraavalle esteelle ja radan jatkumisen suunnan mukaan.
Eniten jäi mietityttämään "rastin" siirto... Eli esim. koiraa lähetettäessä takaakiertoon siirretään ponnistuspaikkaa (=rastia), jotta koira saa paremman hyppylinjan?!?!? Toimi sairaan hyvin ja tuntui omalta ohjaukselta. Ei tarvi hidastaa koiraa ollenkaan! Vieläkin funtsin tota, koska poikkeaa aika paljon normiohjauksestamme!
Sit sieltä tuli kivasti faktaa! Olen yrittänyt opettaa Höyryä menemään suoraa pussin jälkeen, hikihatussa. No ei kuulemma kannata vaivautua, se kääntyminen vasten ohjaajaa on ominaisuus! Kuulemma 95% koirista kääntyy katsomaan ohjaajaa heti pussista tullessa. No tästä tajusin, että Åke taisi kuulua siihen 5 %:iin kun meni niinkauan suoraa ku esteitä riitti:DD Persjättö kääntää max 90 astetta, kiva tietää=) Ja ohjatessa tulisi muistaa, että alakroppa on tärkein ei niinkään kädet... Höyry meni hypyn takaakiertoon ilman käsiohjausta ongelmitta... voisko nuo holtittomat kädet teipata takin sisään treenien ajaksi!!
Kyllä siis kannatti, vaikka matkaa tuli 1500 kilometriä kolmeen päivään.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
