Ostin tuossa alkusyksystä kaverin innoittamana Cesar Milanin kirjan koirakuiskaaja. No nyt on opusta kahlattu lähes loppuun asti.. Ei huono kirja ollenkaan! Paljon olen erimieltäkin (saahan olla saahan??), mutta mielestäni kirjassa korostettiin kovasti koiran oikeutta olla koira. Tästä minä pidän!! Minulla ainakin välillä unohtuu, että koira elää vain tätä hetkeä. Ei murehdi eilistä eikä huomista..
Joitakin asioita on joutunut testailemaan omillakin koirilla=) Minulla on tapana lähteä koirien kanssa tuosta omalta pihalta suoraan metsään, koirat irti ja varsin vapaasti liikkuen! No tutussa metsässä ne liikkuvat aika kaukana ja välillä kuulen huhuilevani niitä ilman minkäänlaista reagointia... raivostuttavaa. No puolustukseksi täytyy sanoa, että jos joku tulee vastaan (koira, hevonen, auto, hiihtäjä yms..) niin molemmat tulevat minun luokseni pyytämättä.
Kirjassa opetetaan koiran taluttamista vetämättä. Ajatuksena siinä oli, että koira on kiinni ja luvan kanssa pääsee haistelemaan tai osan matkaa on irti vapaasti. Nyt olen testaillut tätä hommaa meilläkin. Eli tien kautta metsään koirat kiinni vetämättä kävelee sivulla, metsässä irti ja olen vahvistanut luoksetuloa palkalla ja polkua pitkin kotipihalle koirat kävellen minun takana (laumanjohtaja kuulemma kävelee ekana) . Ja kyllä se toimii ainaski mun mielestä=) Koirat on paljon kiinnostuneempia mun huhuilusta kuin ennen ja oikeesti ne ei vedäremmissä. Toki tätä on harjoiteltu vain ilman häiriötä! Mut alku hyvä.. Höyry oli kyllä ensin tosta polulla kävelystä sitä mieltä, että minä jään kohta tänne metsään jos tuo humputtelu ei lopu=)
Kirjassa pidettiin tärkeänä rauhallista ja maltillista omistajan luonnetta! No joo en ehkä ole maailman pitkäpinnaisin tyyppi. Mutta kuulemma koirakin voi kasvattaa omistajaa, minulla on siis vielä toivoa=) Mielenkiintoisia juttuja ja tapauksia oli useita ja luulenpa, että joudun lukemaan sen vielä uudestaan..
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti